Olemme jo useamman vuoden ajan rakentaneet Tampere3-kokonaisuutta. Matkan varrella on ollut monia haastavia tilanteita, mutta uutta yliopistoa on viety päättäväisesti eteenpäin. Prosessin aikana on muodostunut Tampere3-korkeakouluyhteisö. Ihmiset eri korkeakouluista ovat oppineet tuntemaan toisiaan, yhteisiä monitieteisiä tutkimushankkeita on käynnistetty ja opiskelijat liikkuvat aktiivisesti korkeakoulujen välillä opinnoissaan. Viime päivinä julkisuudessa on käynyt vilkas keskustelu Tampere3-prosessista. Sen yhtenä kohteena on esitetty kritiikkiä valmisteilla olevaa tutkimusstrategiaa kohtaan, jonka on väitetty olevan siirtymäkauden hallituksen laatima. Tuo väite on virheellinen ja haluan sen tässä yhteydessä oikaista. Tutkimusstrategiaa on valmisteltu Tampere3 tutkimuksen valmisteluryhmän toimesta, jonka puheenjohtajana toimin. Strategiatekstin valmistelussa on pyritty osallistamaan yliopistoyhteisöä laajasti: On järjestetty korkeakouluyhteisölle neljä avointa työpajaa, käytössä on ollut sähköinen alusta kommentointia varten, luonnosta on käsitelty mm. tiedeneuvostoissa, dekaanien yhteiskokouksessa, konsistorissa ja operatiivisessa johtoryhmässä. Olen kertaalleen esitellyt valmistelussa olevan tekstin myös siirtymäkauden hallitukselle. Palautetta on tullut eri toimijoilta runsaasti ja sitä on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. On hienoa, että niin monet yhteisömme jäsenet ovat antaneet palautetta strategian kirjoitustyöhön. Tiedämme myös, että yliopistoyhteisöön kuuluu kriittisyys ja keskustelun kautta päästään yleensä parempaan lopputulokseen. Ehkäpä olemme kulkeneet tieteen avoimuudessakin uudella tavalla eteenpäin, kun valmistelussa olevaan tutkimusstrategiaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat nyt tulleet koko kansan luettaviksi. On selvää, että äärimmäisen harvoin – tuskin koskaan – käy niin, että kaikki laajan korkeakouluyhteisön jäsenet yksituumaisesti pitävät strategiatekstiä erinomaisena. Strategialuonnos kuitenkin kertoo tutkimusvisiostamme, missioista sekä toimenpiteistä, joilla tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa. Strategian on tarkoitus puhutella sekä yliopiston sidosryhmiä että yliopistoyhteisöä itseään. Tutkimusstrategian tarkoitus ei ole pakottaa ketään tutkijaamme pelkästään soveltavan tutkimuksen pariin. Korkeatasoinen perustutkimus ja tutkimuksen vapaus ovat menestyvän yliopiston kulmakiviä. Tämä täytyy varmasti tuoda selkeästi esiin lopullisessa tekstissä. Myös kriittisyys kuuluu arvokkaaseen yliopistojen perinteeseen ja sillä on tärkeä paikkansa myös tulevaisuuden yliopistossa. Uuden yliopiston toiminta käynnistyy vuoden 2019 alussa. Tärkeää työtä on valtavan paljon edessä, vaikka monia keskeisiä päätöksiä on jo tehty. Onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Winston Churchillin sanoin: ”Jos käymme riitelemään menneisyydestä ja nykyisyydestä, saamme todeta hävinneemme tulevaisuuden.” Toivotan koko korkeakouluyhteisölle mukavaa ja rentouttavaa kesää!