Nato-keskustelu on käynyt vilkkaana Suomessa kuten kaikki hyvin tiedämme. Huomioni kiinnitti presidentti Obaman puhe Virossa 3.9., jossa hän vakuutti: ”We will be here for Estonia. … You lost your independence once before. With NATO, you will never lose it again”. Se oli vahva lupaus, jonka toivoisi pitävän kovankin paikan edessä. Naton perussopimuksen 5:nnen artiklan mukaisesti olisi oikeutettua olettaa, että nämä lupaukset kattaisivat myös Suomen, jos Suomi olisi Naton jäsen.
Mitkä olisivat mahdollisen Nato-jäsenyyden kustannukset? Laskutoimitus ei ole kovin yksinkertainen. Onneksi näitä laskelmia on tehty jo aiemminkin. Muutamia vuosia sitten Jukka Tarkka keräsi tietoja ja tuolloin Suomen maksuosuus Naton vuosibudjettiin olisi ollut 21 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hän laski Naton esikuntaan ja virastoihin lähetettävien virkamiesten ja upseerien palkkakustannuksiksi noin 18 miljoonaa euroa. Tuolloin näiden kustannusten yhteenlaskettu hinta olisi siis ollut noin 39 miljoonaa euroa. Naton omien nettisivujen antamien tietojen perusteella laskin mahdollisen nykytilanteen Norjan maksuosuuden perusteella. 21:n miljoonan sijasta Suomen maksuosuus voisi olla 34 miljoonan euron luokkaa. Siten yhteenlaskettu hinta voisi olla reilut 50 miljoonaa euroa/vuosi. Puheessaan Obama viittasi, että Natomaiden tulisi käyttää puolustukseen 2% BKT:sta. Tällä hetkellä puolustusmenojen osuus Suomessa on 1.36% eli 2.75 miljardia euroa. Näin ollen jäsenyyden suorat kustannukset olisivat alle 2% puolustusmenoistamme. Toki lisäkustannuksia tulisi runsaasti siitä, jos puolustukseen käytettävä rahoitus nostettaisiin vähitellen Naton toivomaan 2%:iin BKT:sta – puhumattakaan siitä mahdollisuudesta, että Naton jäsenenä Suomi entistä vahvemmin osallistuisi kansainväliseen toimintaan. Puolustusministeri Haglund on kuitenkin aivan oikein todennut, että ” Naton jäsenyys ei ole Suomelle kustannuskysymys. Se on vain ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon lukuisia näkökohtia. Näitä ovat esimerkiksi suomalaisten enemmistön mielipide, Suomen asema Venäjän naapurimaana, sotilaallisesti liittoutumattoman maan asema yleisesti Euroopassa ja maailmassa, yhteistyömahdollisuudet Ruotsin kanssa sekä Naton jäsenilleen antamat turvatakuut. Natoon liittyminen tai liittymättömyys ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Suomen on vastaisuudessa huolehdittava puolustusmäärärahojen riittävyydestä. Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea ja sitä eivät mitkään poliittiset päätökset nujerra.
Comments