Hieman yli kolme vuotta sitten, syksyllä 2014 kirjoitin Sote-uudistuksesta mielipidekirjoituksen Aamulehteen. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, mutta itse uudistus on edelleen valmisteluvaiheessa. Tässä välillä on tapahtunut monenlaisia käänteitä ja suurimpia niistä on suunnitelma maakuntauudistukseksi. Tavoitteena näillä kaikilla on ollut kustannusten kasvun hillitseminen sekä Sote-palvelujen parantaminen. Voi olla, että vielä jotkut uskovatkin näihin tavoitteisiin, mutta pahalta näyttää. Kolme vuotta sitten kirjoittamassani artikkelissa ehdotin toimenpiteitä, jotka jo sellaisenaan hillitsisivät kustannusten kasvua ja parantaisivat palveluja. Olisivatkohan nämä vieläkin käyttökelpoisia? Muistin virkistämiseksi ehdotukseni uudestaan – en siis keksinyt pyörää uudelleen.
”Mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaiset saisivat tulevaisuudessa viivytyksettä kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja nämä palvelut voitaisiin lisäksi tuottaa mahdollisimman edullisesti? Esitän tässä muutamia esimerkkejä, jotka veisivät oikeaan suuntaan.
1) Työikäisten ja –kuntoisten sosiaaliturva pitäisi tulla vastikkeelliseksi.
2) Kuntien/kuntayhtymien omien palvelujen lisäksi tulisi käyttää entistä enemmän myös yksityisten sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten asiantuntemusta. Kotihoito on laitoshoitoa edullisempaa ja useimmiten myös hoidettavien oma toive.
3) Lääkäreiltä tulisi poistaa ylimääräinen hallintokuorma ja kallisarvoista aikaa voisi siten käyttää enemmän potilaiden tutkimiseen ja hoitoon.
4) Diagnostiikka ja hoitoratkaisut tulisi perustua näyttöön eli tutkittuun tietoon.
5) Turha byrokratia tulisi poistaa sairaanhoitajien työstä.
6) Lääkärien ja hoitajien koulutuksen laatuun tulisi panostaa enemmän.
7) Terveydenhuollon yksiköt pitäisi ottaa tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi yksityislääkärit voisivat pitää iltavastaanottoja terveyskeskuksissa ja samalla he tuottaisivat vuokratuloja kunnille/kuntayhtymille.
8) Potilaiden asiat tulisi hoitaa mahdollisimman valmiiksi yhdellä käynnillä. Näin vältettäisiin turha useiden käyntien ketjutus.
9) Suomalaisten alkoholinkäyttöön liittyvät haittakustannukset ovat noin 1.3 miljardia euroa vuodessa. Tehokkaampi puuttuminen tähän eri keinoilla toisi merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
10) Yksi yhteinen, käyttäjäystävällinen potilastietojärjestelmä tulisi ottaa käyttöön kaikilla sote-alueilla.
11) Poistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon pullonkauloja. Vuoroaan kuukausia odottava asiakas/potilas on kallis yhteiskunnalle – puhumattakaan siitä mikä on inhimillistä yksilöä kohtaan.
12) Potilaiden jatkohoito- ja kuntoutuspaikan järjestäminen tulisi olla sujuvaa.
13) Sote-alueelle tulisi luoda mahdollisimman suoraviivainen hallinto.
14) Rakennetaan palkitsemisjärjestelmä parhaiten ja taloudellisesti toimiville sote-palveluiden tuottajajille.
Keinoja on monia. Nyt tarvitaan osaamista ja uudenlaista asennetta. ”