Viime aikoina COVID-infektioon sairastuneiden lukumäärät ovat jatkaneet nousuaan ja tämän aallon ja koko pandemian ajan tautihuippua on ennustettu joulun seutuun. Tämä trendi, jossa terveydenhuoltomme toimintakyky tulee vakavasti uhatuksi, voi jatkua pitempäänkin riippuen monista tekijöistä. Korkea rokotuskattavuus olisi tärkein avain siihen, että mahdollisimman harvoille tulisi vaikeita oireita ja sairaalahoitoa tarvitsevien määrä pysyisi riittävän alhaisena.
Rokotusten lisäksi on käytössä monia muitakin työkaluja, joiden avulla tilannetta voidaan hallita toivottavasti mahdollisimman hyvin. Viime aikoina on keskusteltu paljon koronapassista, jonka käyttöä tulisi laajentaa. Reilun vuoden ajan Suomessakin on käytetty varsin aktiivisesti maskeja, on tehty paljon etätöitä, on muutenkin pidetty etäisyyksiä, on käytetty käsidesiä ja pesty käsiä enemmän kuin koskaan ennen. Nyt viime aikoina olen itse havainnut ja monet ovat kertoneet, kuinka suojamaskien käyttö on vähentynyt erilaisissa tilaisuuksissa, kaupoissa, työpaikoilla jne. Herääkin kysymys, ovatko nämä menetelmät olleet tehottomia vai pitäisikö niitä käyttää edelleenkin? Vastausta ei ollut alun perin helppo antaa, koska tieteellinen näyttö mm. suojamaskien käytön merkityksestä oli puutteellista ja lisätutkimuksia vieläkin kaivataan.
Muutamia päiviä sitten British Medical Journal -lehdessä julkaistiin australialaisten ja brittitutkijoiden tekemä meta-analyysi (https://www.bmj.com/content/375/bmj-2021-068302.long), jossa selvitettiin tähän mennessä julkaistujen tulosten perusteella muiden toimenpiteiden kuin rokotusten merkitystä COVID:n ennaltaehkäisyssä. Tulokset vaikuttavat kohtuullisen luotettavilta, vaikka meta-analyysiin valittujen tutkimusten menetelmiin ja tutkimusasetelmiin liittyy väistämättä epävarmuustekijöitä. Tulosten perusteella suojamaskien käyttö vähensi COVID:iin sairastumisen riskiä 53%. Meta-analyysissä ei valitettavasti pystytty selvittämään erilaisten maskityyppien eroja.
USA:ssa eri osavaltiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia ohjeita ja määräyksiä COVID:n leviämisen estämiseksi, mikä teki mahdolliseksi verrata niiden vaikutuksia yhden suuren kansakunnan sisällä (https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-021-10950-2). Näissä tutkimuksissa suojamaskit pienensivät ns. Rt-numeroa (effective reproduction number) 29%, kokoontumisrajoitukset (10 henkilöä) 19%, ei-välttämättömien palvelujen sulkeminen 16%, osavaltioiden välisen matkustamisen rajoittaminen 11%, koulujen sulkeminen 10% jne. Tuonkin tutkimuksen perusteella suojamaskien käytöllä on merkitystä. Vielä suurempi vaikutus oli sillä, jos henkilöt pysyivät ns. neljän seinän sisällä kotonaan.
British Medical Journalin meta-analyysin perusteella käsien pesulla oli suunnilleen yhtä suuri vaikutus kuin suojamaskien käytöllä. Tämä tulos oli yllättävä, koska COVID infektio tunnetusti leviää pääasiassa pisara- ja aerosolitartuntana. Tulos vahvistaa joka tapauksessa ajattelua, että käsien huolellinen peseminen kannattaa ja estetäänhän sillä myös monien muiden infektiotautien leviämistä.
Yhteenvetona voi todeta, että rokotukset, maskien käyttö, etäisyyksien pitäminen ja käsien peseminen ovat tärkeitä erityisesti nyt, kun SARS-CoV-2 virusta on keskuudessamme todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin pandemian aikana. COVID:n lisäksi RS-virusepidemia on alkanut ja influenssaepidemiakin uhkaa. Tässä on työmaata, jossa meillä jokaisella on oma vastuumme kannettavana.