Tampere3-prosessi on kaartumassa kohti tärkeintä pistettä, kun uusi yliopisto syntyy vuodenvaihteessa. Nähtäväksi jää, kuinka kauan Tampere3-termi pysyy jokapäiväisessä käytössä – historiaan se toki tulee jäämään. Prosessin eri vaiheissa olen kuullut mainittavan useamman kerran, että meillähän on oikeastaan Tampere4, millä on viitattu korkeakoulujen ja yliopistollisen sairaalan läheiseen yhteistyösuhteeseen. Terveydenhuoltolaki määrittelee, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta. Tätä tehtävää Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) on toteuttanut erinomaisessa yhteistyössä tamperelaisten korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö on tiivistä ja sillä on monia eri muotoja. Tampereen yliopiston rehtoraatti ja PSHP:n johto ovat säännöllisissä tapaamisissaan keskustelleet yhteistyöstä ja sen uusista mahdollisuuksista yliopiston ja sairaanhoitopiirin välillä. Olen tähän seuraavaksi listannut esimerkkejä nykyisistä yhteistyömuodoista: Tampereen yliopistolla on edustus PSHP:n valtuustossa, hallituksessa ja johtoryhmässä. PSHP:n johtaja on Tampereen yliopiston hallituksessa. Lukuisilla Tampereen yliopiston professoreilla ja kliinisillä opettajilla on tehtävä myös yliopistollisessa sairaalassa. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ovat myöntäneet useita lahjoitusprofessuureja Tampereen yliopistolle. Tampereen terveyskampuksen yhteinen tutkimusstrategia on viimeistelyvaiheessa. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston tutkimuspalveluja ollaan yhdistämässä toiminnallisesti ja tavoitteena on, että tutkijoille nämä palvelut toimivat ”yhden luukun periaatteella”; t.s. tutkija saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti riippumatta siitä, onko palvelun tuottaja yliopisto tai sairaanhoitopiiri. Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit omistavat yhdessä Tampereen Biopankin ja sen kautta osallistuvat myös kansalliseen Biopankkien osuuskunta Suomi ja FinnGen-verkostoihin. Tampereen yliopisto on perustanut yhdessä yliopistollisen sairaalan kanssa TAYS Syöpäkeskuksen, joka on osa kansallista FICAN-syöpäkeskusten verkostoa. Tampereella on kansainvälisestikin ainutlaatuinen PSHP:n Kirurgian koulutuskeskus, jonka toimintaan Tampereen yliopisto on osallistunut jo keskuksen rakentamisen suunnittelusta alkaen. Läheistä yhteistyötä on myös tutkimusrahoituksen alalla. Valtion tutkimusrahoitus (VTR) on terveydenhuoltolain mukaisesti tarkoitettu jaettavaksi yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimushankkeille ja Tampereella toimintaa koordinoi yliopistollisen sairaalan Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus. VTR-rahoituksen avulla voidaan merkittävästi edistää yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuksen yhteistyöprojekteja. Tätä kuvausta yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteistyöstä voisi jatkaa paljon pidemmällekin. Tärkein esimerkki on kuitenkin yhteinen tutkimus- ja koulutustehtävämme. Tuotamme yhdessä uutta tietoa ja julkaisemme satoja tieteellisiä artikkeleita vuosittain. Merkittävä osa yliopiston lääkärikoulutuksesta tapahtuu yliopistosairaalan osastoilla, poliklinikoilla ja leikkaussaleissa, ja tämän yhteistyön merkitystä hyvälle koulutukselle ei voi koskaan liikaa korostaa. Kansallinen suurprojekti SOTE-palvelujen uudelleenjärjestämiseksi on vielä kesken. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa ja erityisen vaikeaa se näyttää olevan SOTE- ja maakuntauudistuksen osalta. Olipa näiden uudistusten lopputulos mikä tahansa, yliopistomme ja yliopistosairaalan yhteistyö jatkuu ja kehittyy edelleen. Paljon on jo saatu aikaan ja uusia mahdollisuuksia on edessä.