• Seppo Parkkila

Tutkimuksesta priimaa – rehtoriblogi huhtikuussa 2018

Tampere3 tutkimuksen valmisteluryhmä on työstänyt talven ja kevään aikana tutkimusstrategiaa/-visiota uudelle yliopistoyhteisölle. Samalla kun strategian suunnittelu on ollut mielenkiintoinen matka Tampere3-yliopistoyhteisön syvimpään olemukseen, se on myös pysäyttänyt miettimään yliopiston perustehtävää. Yliopiston ensimmäinen tehtävä on vapaan tutkimuksen edistäminen. Yliopistolain 1. luvun 2§ kertoo sen selväsanaisesti: ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä.” Sen jälkeen laki määrittelee yliopistojen koulutustehtävän: ”…antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.” Yliopistoille kuuluu autonomia päättää siitä, miten ne perustehtäviään toteuttavat. Suomen perustuslaki vakuuttaakin: ”Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.” Mitä sitten on vapaa tutkimus ja tiede? Sen vapauden ytimessä on tieteellisen tutkimuksen periaatteellinen rajoittamattomuus. Tutkijoilla on oikeus itse määritellä tutkimuksensa aiheet, menetelmät ja julkaisemisen muodot. Tieteen vapauden kriteerit muodostuvat tiedeyhteisön sisäisen valvonnan, tiedeyhteisöstä kumpuavan kritiikin ja tieteen julkisuuden kautta. Valitettavasti myös taloudellinen niukkuus rajoittaa tieteen vapautta. Käytännössä tutkijoiden täytyy nykyisin valita lähes pelkästään tutkimusaiheita, joilla on menestymisen mahdollisuuksia kovassa rahoituskilpailussa. Tosin esimerkiksi Suomen Akatemian ja ERC:n tukemat hankkeet ovat temaattisesti ”vapaita”, ja niiden keskeinen arviointikriteeri on tieteellinen laatu. Taloudelliset realiteetit on huomioitava myös tutkimusstrategiassa, mutta samalla muistaen akateemisen tutkimuksen vapaus yhtenä peruskäsitteenä. Tutkimusstrategian tavoitteiden tulee olla samaan aikaan sekä kunnianhimoisia että realistisia. On tärkeää, että koko yhteisö tuntee strategian omakseen ja tekee innolla työtä sen viitoittamalla tiellä. Jo viime syksyn aikana etsittiin ja määriteltiin tulevan yliopiston tutkimuksen vahvuuksia. Vahvojen tutkimusalojen tunnistaminen on olennaista, kun määritellään tulevan tutkimuksen strategisia tehtäviä ja tavoitteita. Samalla on kuitenkin muistettava, että myös näiden vahvojen alojen ulkopuolella on paljon huipputason tutkimusta. Tutkimusstrategian/-vision keskeiset osat on vastikään koottu yhteen, ja yliopistojen tiedeneuvostot ovat käsitelleet ensimmäistä versiota yhteiskokouksessaan. Tampere3-yliopistoyhteisölle järjestetään neljä työpajaa tähän samaan teemaan liittyen. Lisäksi verkossa on sähköinen alusta, johon pyydetään yhteisöltä palautetta ja mahdollisia muutosehdotuksia. Yhdessä tekemällä saamme tästä toivottavasti erinomaisen tutkimusstrategian, jota lähdemme mielellämme toteuttamaan. Nature-lehden pääkirjoituksen mukaan pelkästään hyvä ei enää riitä, vaan priimaa tarvitaan: “To be good is no longer enough — excellence, by definition, must go beyond that.”

#tutkimus #yliopisto

1 view

Recent Posts

See All

Uusi koronavirusvariantti Omikron on aiheuttanut valtavan uutismyrskyn kaikkialla maailmassa. On sanottu, että se on kenties helpommin leviävä kuin aikaisemmat koronaviruksen muodot. On myös kyselty,

Viime aikoina COVID-infektioon sairastuneiden lukumäärät ovat jatkaneet nousuaan ja tämän aallon ja koko pandemian ajan tautihuippua on ennustettu joulun seutuun. Tämä trendi, jossa terveydenhuoltomme